Esityksessä säädettäisiin myös vankeudeksi muuntamisen mahdollisuudesta tilanteissa, joissa tuomittu rikkoo törkeästi valvontaan sisältyviä velvollisuuksiaan.
Ehdolliseen vankeuteen kohdistuu ajoittain julkisuudessa arvostelua erityisesti tapauksissa, joissa pitkää ehdollista vankeutta ei pidetä riittävän tuntuvana rangaistuksena vakavaksi koetusta rikoksesta. Seuraamusjärjestelmän sisäisen johdonmukaisuuden kannalta siirtyminen pitkästä ehdollisesta vankeudesta samanpituiseen ehdottomaan rangaistukseen onkin ongelmallinen, koska se merkitsee varsin jyrkkää porrasta muuten vähitellen ankaroituvassa järjestelmässä. Edellä mainitut oheisseuraamukset madaltavat tätä kynnystä. Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko ehdollisen nykyiset oheisseuraamukset riittäviä. Oheisseuraamusten käyttöä jossain määrin lisäämällä ja niiden sisältöä kehittämällä ehdolliselle vankeudelle olisi mahdollista saada lisää toivottua vaikuttavuutta. Näin voitaisiin myös madaltaa ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välistä kynnystä.
Rikosseuraamuslaitokselle aiheutuvat kustannukset poikkeavat rangaistuksen todellisista kokonaiskustannuksista, jos seuraamukseen sisältyy myös jonkin muun tahon vastuuta rahoituksesta. Yleensä näissä tilanteissa on kysymys yhdyskuntaseuraamuksiin sisältyvistä julkisista päihdehoidon palveluista, joihin rangaistusta suorittava on oikeutettu kuntalaisena ja jotka voidaan samalla hyväksyä seuraamuksen osaksi.
Ehdolliset vankeudet olivat keskimäärin runsaan neljän kuukauden pituisia. Jos rangaistus oli pelkkä ehdollinen ilman oheisseuraamusta, vankeuden keskimääräinen pituus ylitti kuitenkin viisi kuukautta. Vähintään vuoden ja kuuden kuukauden pituisia ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomittiin 442.
Yhdyskuntapalvelun tuomitsemiseen ehdollisen vankeuden ohella johti yleisimmin joko henkeen ja terveyteen kohdistunut rikos (67) tai seksuaalirikos (64). Yhdyskuntapalvelua käytettiin oheisseuraamuksena merkittävästi myös huumausainerikoksissa (57). Seuraavaksi yleisimmät ehdollisen vankeuden ja oheisyhdyskuntapalvelun tuomitsemiseen johtaneet teot olivat erilaisia omaisuusrikoksia, joista erottuvat elinkeinorikokset (28), varkaudet ja muut rikoslain 28 luvussa säädetyt rikokset (21) sekä petokset ja muut rikoslain 36 luvussa rangaistaviksi säädetyt teot (16).
Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että yhdyskuntapalveluun oheisseuraamuksena tuomittu asiakas eroaa rikosprofiililtaan tavallisesta yhdyskuntapalveluasiakkaasta. Eroissa korostuu kolme asiaa: oheisseuraamuksena suoritettavan yhdyskuntapalvelun perusteena on usein seksuaalirikos, tekijä on nuori, ja ensikertaisia on tavallista enemmän. Toisaalta mukana on yksittäisiin melko vakaviin rikoksiin syyllistyneitä keskimääräistä vanhempia tuomittuja. Myös talousrikoksista tuomittuja on enemmän kuin yhdyskuntapalveluissa yleensä.
Ehdollinen vankeusrangaistus on pitkään ollut keskeisessä asemassa rikosoikeudellisessa järjestelmässämme ja se on säilyttänyt asemansa hyvin. Ehdollisen vankeuden tarkoituksena on toimia vakavana varoituksena rikoksentekijälle. Rangaistuksen täytäntöönpano riippuu siitä, jatkaako tuomittu rikosten tekemistä hänelle asetettuna koeaikana. Ehdollisen vankeuden kriminaalipoliittisena perusteluna on erityisesti tieto ehdottoman vankeusrangaistuksen monentyyppisistä haittavaikutuksista.